EE, virallisesti Extended Essay, on IB-opiskelijoiden yksi  valmistumista varten tarvittavista töistä. Toisin kuin kirjallisille loppuarvosanatöille, EE:n tekemiseen ei ole varattu yhteisiä oppitunteja, vaan kirjoitelmaa on tarkoitus työstää vapaa-ajalla. Työn edistyminen on opiskelijan ja ohjaajana toimivan opettajan vastuulla. EE:tä työstetään eniten viimeisenä lukiovuonna, mutta EE-prosessi alkoi tämän vuoden IB-abeilla, IB2-luokan opiskelijoilla, jo viime keväänä. Silloin opiskelijat vähintään päättivät, missä aineessa he tekevät EE:n ja minkä he valitsevat aiheekseen. Tänä syksynä prosessi on jatkunut EE-päivänä 24. elokuuta ja itsenäisenä työskentelynä.

Rankka, mutta opettava

EE:n tekeminen on opiskelijoiden mielestä ollut haastavaa: ”Se on tuntunut aika vaikealta. Se on tosi iso prosessi ja sellain vaikea, että en tiedä, mitä mie teen”, Eveliina Riikonen kuvaa työskentelyään. Hän kertoi myös projektin koon tuottavan vaikeutta, sillä työn laajuus on 3800-4000 sanaa, ja tarpeeksi monen esseetä tukevan lähteen löytäminen tuottaa ongelmia. Työmäärään ei kuulemma ole tässä prosessin kohdassa mitään muuta helpotusta kuin tekeminen tai jo aikaisemmin tehty työ. Aikataulujen teon ja suunnittelun aika on jo ohi. Henric Kultalahdella EE:n teko on ollut huomattavasti helpompaa koko kesän pituisen työskentelyn takia. Stressiä ei ole valtavasti opiskelijoille syntynyt, mutta sitä vähäistä vastaan Eveliina Riikosen mukaan auttaa tieto, että ei ole yksin huonossa tilanteessa EE:n kanssa.

Henric Kultalahden EE:n aiheena ovat suhteet Tomi Kontion runoudessa.

Ehkä juuri EE:n suuren ja rankan luonteen takia se opettaa tekijöilleen paljon. Tieteellisen artikkelin kirjoittamisesta ja tutkimuksen teosta opiskelijat ovat oppineet paljon. Analyysien teko on luonut Henric Kultalahdelle uusia näkökulmia runouteen ja muuhun kirjallisuuteen. Lähteiden käytöstä on myös opittu paljon ja erityisesti siitä, kuinka tarkka niiden kanssa pitää olla välttääkseen tahattoman plagioinnin. Myös perustaidot, kuten Word-järjestelmän käyttö, ovat vahvistuneet prosessin aikana.

Erityisesti EE:n aikana IB-opiskelijat ovat oppineet työskentelystä. Silti heiltä ei löydy yhtä maagista vinkkiä, jolla selviäisi kaikista koulutöistä, vaan he tuovat esiin useampia eri tapoja selviämiseen. ”Kannattaa aloittaa se hyvin aikasessa vaiheessa, että alkaa miettimään et mitä haluaa tehdä. Ei tarvii suunnitella sitä koko projektia, mut että miettii vähän, minkälaisen projektin haluu tehä, niin se on koko ajan alitajunnassa”, ehdottaa Leevi Lehto. Myöskään Henric Kultalahden mukaan työtä ei kannata jättää viime tinkaan, mutta hänen mielestään toimiva tapa on aikataulu, jossa sitten pysytään. Ajoissa siis kannattaa aloittaa. Mutta jos suunnittelu ja aikataulutus ei sovi, Eveliina Riikonen kannattaa vain aloittamista: ”Se perus et oikeesti vain alkaa tekee jostain, et esimerkiksi mie en ole vielä tehny johdantoa, vaan aloitin ihan vaan kirjoittaa, että siinä on jotain tekstiä, jota sit jälkeenpäin voi muokata.” Ja mitä ei kannata tehdä? Yhtenäinen vastaus on, että ei kannata viivästellä tai jättää tekemättä.

Eveliina Riikonen selaa lähdemateriaalia kriminaalipsykologian EE:tä varten.

Työnteosta löytyy positiivisuutta

IB2-opiskelijat ovat löytäneet työnteosta parhaita puolia, vaikka prosessi ei olekaan helpoin. Usealle se paras puoli on ollut oman mielenkiinnon mukainen aihe. Tämä on tilanne Henric Kultalahdella, joka kertoo: ”No paras puoli on se, että se on äidinkielestä tehty, koska mä tykkään todella paljon kaikesta kirjallisuudesta ja erityisesti runoista ja vapaamittaisista runoista, niin niiden analysoiminen on ollut oikea unelma.” Myös oppimisen mahdollisuus on tuonut positiivisuutta EE:n tekemiseen erityisesti Eveliina Riikoselle, sillä EE eroaa huomattavasti tavallisesta opiskelusta ja lähentelee jo oikeaa tutkielmaa. Leevi Lehdolle yksi ilonaihe on ollut, että EE ei pakolla ole pelkästään teoreettinen: ”Paras puoli on varmaankin just tää, että pääsee oikeesti tekemään jotain kokeita ja suunnittelemaan sellaisiakin kokeita tässä, millä voi oikeasti saada tuloksia, joissa on jotain järkeä.”

Leevi Lehto keskittyy nestedynamiikkaan liittyvään fysiikan EE:seen.

EE on ehkä IB:n rankimpia, mutta palkitsevimpia töitä. Työmäärä on suuri, mutta EE antaa opiskelijalle mahdollisuuden suunnitella työn, joka perustuu hänen omiin mielenkiinnon kohteisiinsa, jolloin oppimista tapahtuu myös opetussuunnitelman ulkopuolelta. EE:n suhteen ovat IB2-opiskelijat jo loppusuoralla, sillä valmiiden versioiden palautus on lokakuun lopussa. Työskentelyn tahti todennäköisesti kiihtyy kuukauden aikana, sillä Leevi Lehdon sanoin ”Deadline tuo motivaatiota”.