Herätyskello soi ja saat itsesi juuri ja juuri sängystä ylös. Raahaudut kouluun kuin zombi ja käyt oppitunnit läpi. Silmäpussit ovat valtavat, mutta minkäs niille mahtaa. Kotona jatkuvat opiskelut vielä monta tuntia. Päivän valoisa aika meneekin opiskellessa, eikä vapaa-aikaa juurikaan jää; sen pienet rippeet kuluvat harrastuksissa. Pääset vihdoin nukkumaan, kunnes aamulla kaikki alkaa taas alusta.

Väsyttää. Väsyttää. Väsyttää. Pitäisi tehdä yhtä sun toista, eikä aika tunnu riittävän yhteenkään asiaan kunnolla. Varmaankin aika moni on kokenut tuon ikävän, mutta silti todella yleisen tunteen. Mitä pitäisi tehdä, kun elämä tuntuu vievän kuin pässiä narussa? Mitä tehdä, kun ei enää yksinkertaisesti jaksa?

Nuorten jaksamisen ongelmat ovat olleet lähivuosina paljon esillä, samoin kuin työuupumus. Nuoret eivät nykyään enää jaksa, ja syinä tuskin ovat nykynuorten laiskuus tai se, että olisimme jotenkin heikompia kuin 10 vuotta sitten samassa vaiheessa olleet. Ongelman syy löytyy syvemmältä.

Koulumme

Koulumme oppilaan Sinin (nimi muutettu) mielestä keskeisin syy nuorten väsymykseen ja uupumukseen on elämäntilanteemme. Meiltä vaaditaan nykyään niin kovin paljon. Sini kertoo seuraavaa: “Meidän tulisi jaksaa opiskella pitkien koulupäivien jälkeen myös useita tunteja kotona, mutta myös löytää aikaa ihmissuhteille, liikunnalle, harrastuksille, riittävälle levolle ja ravinnon saannille.

Koulumme oppilaan Sinin (nimi muutettu) mielestä keskeisin syy nuorten väsymykseen ja uupumukseen on elämäntilanteemme. Meiltä vaaditaan nykyään niin kovin paljon. Sini kertoo seuraavaa: “Meidän tulisi jaksaa opiskella pitkien koulupäivien jälkeen myös useita tunteja kotona, mutta myös löytää aikaa ihmissuhteille, liikunnalle, harrastuksille, riittävälle levolle ja ravinnon saannille.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Samalla nuoria painostetaan kysymyksillä jatko-opinnoista ja tulevaisuudesta. “Lukiossa jo ensimmäisistä koulu-päivistä lähtien pelotellaan, kuinka yhdeltäkään oppitunnilta ei voisi olla pois, ettei jäisi jälkeen”, Sini jatkaa.

Kaiken kukkuraksi sosiaalisen median ja ympäristön tuomat paineet siitä, kuinka pitäisi näyttää hyvältä ja olla hyvässä kunnossa, painavat niskoja kuin valtava koulureppu – siis sen todellisen koulurepun lisäksi. Vähem-mästäkin uupuu.

“On suorastaan ihme, että kaiken tämän keskellä jaksamme herätä kahdeksalta maanantaiaamuisin pohtimaan matemaattisia yhtälöitä.”

Yksi jaksamisen kulmakivistä on tietenkin riittävä määrä unta. Uni ei yksin riitä tarjoamaan hyvää elämää, mutta hyvät yöunet saavat kyllä ihmeitä aikaan. Mutta mikä sitten on opiskelijan mielestä tarpeeksi unta?

“Ihmisen unentarve on hyvin yksilöllistä. Fakta on, että toiset selviävät vähemmällä kuin toiset. Se suositus taitaa olla 8-9 tuntia. Monet nuoret tiedostavat nukkuvansa liian vähän, mutta harva on kuitenkaan valmis muuttamaan omia tottumuksiaan”, Sini pohtii.

Lempisarjalle ei siis kannata varastaa aikaa yöunista. Omalle hyvin-voinnille on kuitenkin tärkeämpää riittävä lepo kuin Netflix. Toki sekin saattaa piristää mielialaa ja näin edistää psyykkistä hyvinvointia. Miten me nuoret sitten jaksaisimme paremmin tämän kaiken keskellä? Sinin mukaan itselleen tulee muistaa olla armollinen: Jos joskus kokeesta tai kurssista tulisikin huonompi numero, niin mitä sitten? Vaikka hänen mukaansa epäonnistumiset tuntuvat monesti sillä hetkellä pahalta, kannattaa suhteuttaa asioita koko elämän mittakaavaan. Jaksamisen kannalta keskeistä on Sinin mukaan myös priorisointi.

“Kannattaa muistaa, ettemme opiskele koulua vaan omaa elämäämme varten ja palautta tavoitteet ja määränpää mieleen epätoivon hetkinä, hän toteaa. On fakta, ettei aina jaksa. Ei kukaan jaksa. Ja se on täysin fine”, Sini muistuttaa.

“On fakta, ettei aina jaksa. Ei kukaan jaksa. Ja se on täysin fine.”

On myös tärkeää muistaa, että elämässä on muutakin kuin koulu. Näe ystäviä, urheile, katso Netflixiä, ota päikkärit. Tärkeintä on, että teet juuri sitä, mikä tekee sinut onnelliseksi ja antaa sinulle virtaa. Eihän vaikka ihmissuhteita voi verrata yksittäisten kurssien arvosanoihin. Voit itsekin miettiä, kumpi on sinulle tärkeämpää, yksittäinen numero Wilmassa, vai elämänmittaiset ystävyyssuhteet.

Lyskarin vinkki, hyvä lukija, on musiikki. Oli ulkona synkkää ja sateista tai paistoipa aurinko, hyvä musiikki piristää aina ja antaa ihmeellisesti energiaa! Parasta on se, että jokaiselle löytyy jotakin. Niin kliseiseltä kuin saattaa kuulostaakin, positiivinen asenne elämään kannattaa. Bobby McFerrinin sanoja lainaten, “In every life we have some trouble when you worry you make it double, don’t worry be happy.”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

four + 2 =