Sinä talvena yliopistolta oli alkanut kuulua kummia. Olin yhdeksäsluokkalainen Sammonlahden koulun oppilas. Koulun käytävillä alkoi levitä huhu, että Skinnarilan alakoulu, jonka muutama kaverinikin oli käynyt, olisi siirtymässä yliopiston tiloihin. Sammonlahdessa kaikki tiesimme, että vanhat alakoulumme tultaisiin lakkauttamaan ennen pitkää valmistuvan suurkoulun vuoksi. Oli kuitenkin uusi tieto, ettei homeinen Skinnarila selviäisi sinne asti.
Huhu osoittautui todeksi, mutta eivät yllätykset siihen loppuneet. Alettiin spekuloida, pitäisikö Sammonlahden koulukin siirtää Yliopiston yhteyteen. En vastustanut ajatusta. Sitten kuulin erään yliopiston edustajan sanovan, että voitaisiinhan sinne lukioitakin siirtää. Ei välttämättä vain yhtä, vaan kenties koko lukiokoulutus. Silloin huolestuin. Enkö pääsekään pois Länsialueelta? Olin jo ehtinyt innostua pääseväni keskustaan kouluun, eikä ajatus lähiöön jäämisestä ollut houkutteleva. Kolme vuotta Sammonlahdessa on nimittäin jotain, mitä en suosittele kenellekään.
Mikään ei ollut vielä varmaa, kun hain yhteishaussa Lyseoon, mutta pian Lappeenrannan päättäjien mielipiteet kääntyivät minun ja monen muun kaupunkilaisen onneksi lukioiden siirtämistä vastaan. Pääsin aloittamaan opiskeluni keskustassa. Vielä pohdittiin, pitäisikö perustaa yliopistolle erillinen tiedelukio ja voisiko IB-lukion siirtää. Tältä erää lopullisesti Lasten ja nuorten lautakunta kuitenkin linjasi 22.1.2019, ettei lukiokoulutusta tarjota lainkaan yliopistolla. Päätös nousi valtakunnallisestikin otsikoihin, ja Yle haastatteli koulumme helpottuneita opiskelijoita.
Mutta oliko Lasten ja nuorten lautakunnan päätös kokonaisuudessaan hyvä vai huono?
Koko lukiokoulutuksen siirtäminen yliopistolle olisi ollut mielestäni älytöntä. Ensimmäinen ongelma olisi tullut jo yliopiston syrjäisestä sijainnista. Kun Lauritsalan ja Joutsenon lukiot lakkautettiin, perusteena oli, että lukioiden on sijaittava keskusta-alueella. Olisi ollut kyseenalaista, että nyt lukiot oltaisiin siirretty laitakaupungille. Huonojen kulkuyhteyksien lisäksi syrjäisestä sijainnista olisi ollut haittaa siinäkin mielessä, etteivät nuoret opiskelijat olisivat voineet jäädä viettämän aikaa kaupungille koulupäivän jälkeen.
Nykyiset painotukset oltaisiin voitu unohtaa. Kimpisen liikuntapainotus olisi kärsinyt, kun sen etäisyys keskeisille liikuntapaikoille olisi kasvanut liian suureksi. Pääosin Lyseon opiskelijoista koostuva Lukioteatterikaan tuskin olisi pysynyt Skinnarilasta käsin elinvoimaisena. Uusi lukio olisi keskittynyt vahvasti luonnontieteisiin. Vierastan ajatusta, sillä lukion on oltava nimen omaan yleissivistävä koulu. Olisiko uusi lukio pitänyt taito- ja taideaineita lähinnä pakollisena sivuseikkana? Lappeenrannan kokoisessa kaupungissa on oltava monipuolisempi tarjonta.
Entä jos vain toinen lukio olisi siirretty yliopistolle? Se olisi ollut jo parempi idea, mutta onko todella niin, että peräti puolet kaupunkimme lukiolaisista haluaa suuntautua niin vahvasti luonnontieteisiin? Itse olisin pitänyt parempana ideana erillisen tiedelukion tai -linjan perustamista kiinnostuneille. Innokkaat olisivat saaneet korkeatasoista tiedeopetusta, mutta myös muiden aineiden opetukseen olisi panostettu entiseen tapaan. Lisäksi tungos nykyisten lukioiden käytävillä olisi helpottanut.
Lukioiden yhteishengen kannalta oli varmasti paras vaihtoehto, että lukiokoulutus pidetään entisellään; ei olisi muutenkaan ollut järkeä siirtää kokonaista lukiota yliopistolle. Muuten ehdoton kieltäytyminen ei ollut mielestäni paras vaihtoehto. Päätös ei kuitenkaan ollut lopullinen, ja yliopisto ottaisi varmasti jatkossakin lukiolaisia tiloihinsa. Hyväksyn nyt kaupungin päätökseen, mutten pahastu, vaikka tiedelinja joskus vielä yliopistolle perustettaisiinkiin.
