Lukion jälkeisten jatko-opintojen suunnittelu kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin. Kun vaihtoehtoja alkaa miettiä jo ensimmäisellä tai viimeistään toisella vuosikurssilla on viimeinen vuosi paljon vähemmän stressaava. Samalla ehtii myös oikeasti tutustua eri aloihin ja näin pystyy todennäköisemmin myös välttymään katumukselta myöhemmin. Varsinkin jos ulkomailla opiskelu kiinnostaa, on todella tärkeää alkaa perehtyä mahdollisuuksiin ajoissa. Esimerkiksi Britannian korkeakouluihin hakeminen sulkeutuu jo tammikuussa, lääkikseen hakevilla vielä aikaisemmin.

Onneksi korkeakouluihin perehtymiseen on kuitenkin monia mahdollisia tapoja. Yksinkertaisin vaihtoehto on toki lukea koulujen omilta sivuilta mainostusta, mutta se voi usein olla kovin pintapuolista. Tässä artikkelissa esitellään muutama vaihtoehtoinen keino tiedonhankintaan.

Korkeakoulut esittäytymässä lukiolla

Korkeakoulut käyvät aina silloin tällöin esittelemässä itseään lukioissa. Näin myös meillä Lyseolla. Esittelijät ovat käytännössä aina korkeakoulun opiskelijoita, joten heillä pitäisi olla selvää tietämystä siellä opiskelusta. Tavallisesti esittelijät kertovat koulustaan hieman yleisesti powerpointin avulla ja vastaavat sen jälkeen kysymyksiin.

Tässä on kuitenkin monia ongelmia lukiolaiselle. Ensinnäkin, kaikki koulut eivät tosiaankaan käy esittelemässä itseään, joten jos nojaa vain näihin esittelyihin, saa hyvin suppean kuvan mahdollisuuksista. Toiseksi, esittelijät seuraavat samaa powerpoint-kaavaa kaikissa tilaisuuksissa, ja tämä on usein melko pinnallista yleisesittelyä. Jotta esittelyistä saa kaiken irti, on erittäin tärkeää, että lukiolaiset itse kysyvät heitä askarruttavia kysymyksiä. Harmillisesti kynnys kysymiseen on kuitenkin usein melko suuri, vaikka niin ei pitäisi olla.

Kaiken tämän lisäksi on kuitenkin vielä yksi ongelma. Esittelijöitä on aina vain muutama opiskelija, eikä jokaista koulun alaa ole edustettuna. Itse olen törmännyt tilanteeseen, jossa esitin kysymyksen juuri biologiaan liittyvästä alasta, mutta koska esittelijät olivat vain matematiikan, kemian ja fysiikan opiskelijoita, he eivät osanneet vastata kysymykseeni.

Lukiolaiset vierailemassa korkeakoululla

Aina silloin tällöin lukiolta tarjoutuu tilaisuus lähteä tutustumaan johonkin korkeakouluun. Näihin kannattaa ehdottomasti tarttua, sillä ne voivat auttaa todella paljon valinnassa. On kuitenkin huomioitava, että näitä tulee harvoin ja korkeakouluihin voi lähteä tutustumaan myös oma-aloitteisesti yksin, kun niissä on jonkinlainen esittelytapahtuma.

Näissä vierailuissakin on selviä eroja. Mikäli vierailu sattuu päällekkäin esittelytapahtuman kanssa, on korkeakoululla yleensä jonkinlaisia pajoja. Useimmiten nämä pajat ovat melko hyvä tapa esitellä mahdollisia aloja. Ne antavat lukiolaiselle jonkinlaisen kuvan siitä, mitä kyseisellä alalla tehdään, mutta kuitenkin niin, että lukiolainen voi itse päästä osallistumaan ja pitää hauskaa.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella oli viimeksi jotain niinkin hauskaa ja aktivoivaa kuin tiedeaiheinen Escape Room, mutta myös jotain niinkin kiehtovaa ja sivusta katsottavaa kuin röntgenillä tehtävä esineen 3d-mallinnus. Verrattuna Helsingin yliopistoon olivat Lappeenrannan teknillisen yliopiston pajat edellisellä käyntikerrallani melko yksinkertaisia ja pintapuolisia, joten pajoissakin on valtaisia eroja eri koulujen välillä.

Aina näillä vierailuilla ei kuitenkaan ole minkäänlaisia pajoja, vaan lukiolaiset kulkevat ryhmässä korkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Tällöin pääsee näkemään enemmän sitä, miltä opiskelu todellisesti näyttää. Ennen kaikkea tällöin pääsee kuitenkin puhumaan suoraan korkeakoulujen opiskelijoille (ja myös opettajille!) heidän omassa ympäristössään.

Itse olen kokenut tämän kaikista parhaimpana tiedonlähteenä opintoja miettiessäni. Koko päivän kestävän vierailun aikana ehtii tutustua jo melko hyvin ja kykenee rentoutumaan, jolloin kysymyksiäkin on helpompi esittää. Joskus saa myös kuulla hauskan tarinan koulun hullusta keittäjästä tai vastaavasta. Tai jos sattuu esimerkiksi kysymään yhden kysymyksen juuri siltä puheliaimmailta opettajalta, on myös mahdollista saada puoli tuntia kestävä vastaus. (Ja jatkokysymyksen kanssa kokonaisen tunnin kestävän vastauksen. Koettu on.)

Studiamessut

On myös olemassa Studiamessut. Abeille ne ovat Lyseossa pakolliset, ja asia on todella hyvä niin. Messuilla ovat esittäytymässä käytännössä kaikki Suomen yliopistot, mutta myös paljon enemmän. Tärkeintä tässäkin tapahtumassa on kuitenkin lukiolaisen oma-aloitteisuus kysyä kaikilta esittelijöiltä niin paljon kuin mahdollista. Kun kysyy koulusta ja esittelijä vastaa vain “Joo siis tää xxx on siis muuten tosi hyvä opiskelijakaupunki… bla bla bla…”, muistakaa painostaa enemmän ja vielä enemmän, koska haluatte tietää myös korkeakoulusta ja opiskelusta itsestään. Yhdeksän kymmenestä esittelijästä, joille puhuin, vastasi nimittäin täsmälleen tuolla samalla vastauksella, vaikka kysyin nimenomaan koulusta. Sinnikkäin toisti peräti neljä kertaa tuon saman vastauksen ennen kuin ymmärsi, että olen kiinnostunut myös oikeasti opiskelusta ja koulusta itsestään.

Tiivistettynä: Kysy oma-aloitteisesti kaikki mahdollinen, mitä mieleen pälkähtää!