Opiskelijoiden hyvinvointi on ollut lyseossa puheenaiheena lähiaikoina. Lyskarin hyvinvointiteeman merkeissä halusimme selvittää opettajien näkökulmia opiskelijoiden hyvinvointiin. Haastattelimme kahta lyseon opettajaa, Tiina Laitimoa sekä Pirita Reinikaista, ja selvitimme heidän ajatuksiaan opiskelijoiden jaksamisesta.

Miten koet opiskelijoiden jaksamisen aineenopettajan näkökulmasta?

Tiina Laitimo:
Yleisesti ottaen joissain jaksoissa opiskelijat ovat väsyneempiä. Usein tämä näkyy keskitalvella. On totta, että muutenkin opiskelijat ovat kovilla ja heiltä vaaditaan paljon, mikä tietysti näkyy lukion arjessa. Jaksamiseen vaikuttavat olennaisesti myös elämänhallintataidot.

Pirita Reinikainen:
Olen ollut jo jonkin aika huolissani opiskelijoiden kokonaiskuormituksesta, mutta kaikki ei toki aiheudu koulusta. Yhteiskunta on hyvin vaativa. Lisäksi nyt eletään suuren muutoksen keskellä, mikä aiheuttaa epävarmuutta. Myös jatko-opintoihin liittyy paljon kuormittavia tekijöitä.

Opettajat eivät välttämättä osaa asettua nuorten maailmaan: pitäisi kuunnella enemmän opiskelijoiden ääntä jaksamisessa. On myös epäjohdonmukaista puhua lukiolaisten uupumuksesta, mutta samalla lisätä yo-kokeiden painoarvoa. Lukiolaisen pitää saada olla lukiolainen.

Ovatko opiskelijat erityisen väsyneitä aamutunneilla?

Tiina:
Aamuisin opiskelijat eivät ole sen väsyneempiä kuin muutenkaan. Mielestäni tärkeää on miettiä aamutunti sellaiseksi, että aloitus on mielekäs. Kokemukseni mukaan muut meneillään olevat asiat (projektit ja muut koulutyöt) vaikuttavat enemmän.

Pirita:
Opiskelijat eivät ole erityisen väsyneitä, mutta ymmärrän keskustelun aiheesta. Aamutunnit eivät mielestäni ole hukkaan heitettyä aikaa. Kyse on myös opiskelijoiden asenteesta: jos motivaatio on riittävä, kantaa se aamutuntienkin yli. Osalla on toki hankaluuksia aamuheräämisissä, mutta opiskelijoilla on valinnanmahdollisuus, sillä aamutunteja ei ole pakko valita. Nelospalkki ei ole rasite, vaan mahdollisuus aamuihmisille.

Kuinka opiskelijoiden hyvinvointia voisi parantaa lukiossa?

Tiina:
Joustavuus työn tahdissa voi vähentää stressiä ja parantaa hyvinvointia, mutta se ei sovi kaikille. Osalla se saattaa johtaa töiden kasautumiseen, mikä lisää stressiä.

Yksi hyvinvoinnin kulmakivistä on sopiva määrä stressiä. Vaikka opiskelun pitää olla tehokasta, tarpeetonta stressiä ei pidä luoda. Yritän, että oppitunneilla yritetään tehdä töitä mahdollisimman paljon, jotta kotona ei tarvitse juurikaan tehdä tehtäviä. Kotona on siten aikaa kerrata, mikä edistää syvää oppimista.

Annan myös usein käytännön vinkkejä jaksamisen parantamiseen. Yritän myös huolehtia siitä, että perusasiat, kuten sopivat deadlinet, ovat kunnossa. Näin haluan mahdollistaa riittävän levon ja unen opiskelijoille. Mainitsen myös ruokailun, kuten aamupalan yms. merkityksestä. Painotan myös liikkumista ja ulkoilua. Jaan myös elämän varrella opittuja vinkkejä.

Pirita:
Töiden ei pitäisi tulla liiaksi kotiin. Kotona tehtävän työn määrää pitäisi vähentää niin, että työtä tehdään pääsääntöisesti koulussa. Lisäksi turhat epävarmuustekijät tulisi minimoida.

 

Kuvat ja haastattelut: Miika Jantunen