Opiskelujen vaatima työ, aika ja jaksaminen ovat asioita, joiden kanssa lähes jokainen lukio-opiskelija joutuu tekemisiin jossain vaiheessa opiskelujaan. Opiskelujen tasapainottaminen harrastusten, kavereiden ja levon välillä voi olla haastavaa ihan jokaiselle. Joukossa on kuitenkin opiskelijoita, joiden lähtökohdat opiskeluun eivät ole samat kuin usealla muulla. Tämän juttusarjan tavoitteena on tuoda erilaisia opiskeluun vaikuttavia asioita esille ja valottaa, minkälaisista asioista on kyse ja kartoittaa myös opiskelijan saamaa tukea ja avustusta tilanteeseensa. Jutut pohjautuvat haastatteluihin, joissa opiskelijat jakavat kokemuksiaan aihepiiriin liittyen.
Juttusarjan toisessa osassa näkökulmaksi valikoitui terveys, ja tarkastelussa on niin fyysisen kuin psyykkisenkin terveyden vaikutus opintojen kulkuun ja opiskelijoiden arkeen. Useimmin lukiolaisen mieltä painavat opiskelujen aiheuttama stressi sekä ajanhallinnan vaikeudet, kertovat Lyseon kuraattori Petra Pusa-Soininen ja Lasten ja Nuorten talon psykologi Jarno Korhola. Fyysiset ongelmat taas hoidetaan koulun ulkopuolella opiskeluterveydessä ja yleisessä terveydenhuollossa, vaikka ne otetaankin huomioon varsinkin koulun erikoistilanteissa.
Terveysongelmien henkilökohtaisuuden vuoksi osa haastateltavista haluaa pysytellä nimettöminä. Selvyyden vuoksi heihin viitataan tunnisteilla Opiskelija 1, Opiskelija 2 ja Opiskelija 3.
Stressi aiheuttaa huolta ja pahentaa ongelmia
On hyvin selvää, että lukio-opintoihin kuuluu suuri määrä työtä, aikatauluja ja tulevaisuuden suunnitelmia: tämä kokonaisuus stressaa luultavasti jokaista lukiolaista ainakin jossain vaiheessa opintoja. Monella stressi voi kuitenkin kasvaa liian suureksi, jolloin tarvitaan ammattilaisen tukea. Kiire, jännittäminen ja tulevaisuuteen liittyvät kysymykset ovat opiskelijoilla hyvin tavallisia stressin ja ahdistuksen aiheita, kertoo kuraattori Petra Pusa-Soininen. Tähän on myös törmännyt Opiskelija 1, joka kertoo stressin lisäävän kiireen tunnetta ja huonon olon aiheuttavan haluttomuutta koulutöiden tekemiseen. Hän lisää myös, että pahaa oloa tulee helposti purettua läheisiin ihmisiin. Tukea on kuitenkin saatavilla, ja Opiskelija 1 kertoo saavansa sitä opinto-ohjaajalta sekä erityisopettajalta. Hänen mukaansa tuki on auttanut opiskelujen tasapainottamisesta. Moni opiskelija etsii itseään, tulevaisuuttaan ja omia toimintamallejaan lukion aikana, ja monesti ongelmien taustalla on muutakin kuin opiskeluun liittyvät huolet, sanoo Pusa-Soininen. Tukea erilaisiin ongelmiin ja tilanteisiin on saatavilla monesta paikasta, sillä jokainen opiskelija on yksilöllinen. “Tukea tarjoavat opiskeluhuollon palveluissa terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi ja lääkäri”, kertoo psykologi Jarno Korhola.
Stressi ja sen hallinta ovat avainasemassa myös mielenterveyden häiriöiden kohdalla. Opiskelija 2 kertoo sairastavansa keskivaikeaa masennusta ja useita ahdistushäiriöitä, jotka voivat pahimmillaan estää opiskelun kokonaan tiettyjen ajanjaksojen ajaksi. Tällöin jo sängystä nouseminen voi olla ylivoimaista, jolloin ylimääräinen stressi vain pahentaa tilannetta. Hän kertoo tämän johtaneen lukio-opintojen venyttämiseen, mikä on osaltaan auttanut stressin vähentämisessä. Lukion joustavuus näyttää siis olevan erittäin tärkeä piirre opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta. Huonojen jaksojen aikana arvosanat laskevat ja koetilanteet vaikeutuvat merkittävästi, kertoo Opiskelija 2.
Opiskelun vaikeuteen on törmännyt myös Opiskelija 3, joka sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hänellä sairauteen kuuluvat vahvat masennus- ja maniajaksot sekä mielialojen raju vaihtelu. Hän mainitsee suurimmaksi haasteeksi keskittymisvaikeudet, jotka vaikeuttavat koulutöiden tekemistä ja tunneilla oppimista. Joskus ongelmat vaikuttavat oppimiseen ja koulutyöhön laajasti, jolloin opiskelijoiden on vaikea hallita tilannetta itse ja ammattilaisen tuki on tarpeen. “Opiskelijat ovat yksilöitä, ja moni saa lukio-opinnot suoritettua ja pärjää stressin kanssa omin voimin ja oman tukiverkostonsa kanssa”, kertoo kuitenkin Korhola. Yksilöllisyyden huomioon ottaminen tuntuukin olevan sekä ammattilaisten että opiskelijoiden päämäärä.
Tukea on saatavilla kaikille ongelmasta riippumatta
Tukea on hyvin laajasti saatavilla niin koulun sisällä kuin terveydenhuollon puolella. Kuraattori on koululla yksi tärkeimmistä kontakteista, sillä hän on lähes aina paikalla ja auttaa opiskelijoita ymmärtämään ongelmien ydintä, kertoo Pusa-Soininen. Hän auttaa opiskelijoita tarkastelemaan opiskelutapoja, kartoittamaan omaa stressiään sekä etsimään keinoja hallita omaa oloaan tarjoten näin jatkuvaa tukea opiskelijan ongelmiin. Tuen tarve on myös huomattu Lyseolla, sillä Pusa-Soininen on tänä vuonna siirtynyt pelkästään Lyseon kuraattoriksi.
Hoitosuhteet nousevat tärkeiksi tuen muodoiksi myös opiskelijoiden haastatteluissa. Opiskelija 2 kertoo käyvänsä Lasten ja Nuorten talolla psykologilla, mikä on hänen mielestään toimiva ja riittävä tuen muoto. Opiskelija 3 taas sanoo lääkehoidon ja terapian olevan hänelle tukikeinoja, jotka auttavat arjen hallinnassa, vaikka niidenkään avulla sairautta ei voida kokonaan tasoittaa. Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse virallista hoitosuhdetta pärjätäkseen ongelmiensa kanssa. “Osa opiskelijoista tarvitsee tukea enemmän ja osaa pärjää vähemmällä tuella”, kertoo Korhola. On kuitenkin tärkeää, että jokaisella opiskelijalla on tukiverkosto, joka auttaa hankalissa tilanteissa ja jaksoissa. Lähipiirin tuki on sekä Opiskelijan 2 että Opiskelijan 3 mielestä yksi tärkeimmistä tuen muodoista.
Myös fyysisten ongelmien kanssa koulun ja läheisten tuki on tärkeää. Alisa Terävän vasemman käden synnynnäinen vamma vaikeuttaa hienomotoristen liikkeiden suoritusta ja aiheuttaa vakaviakin kiputiloja. Ystävien apu arjen tilanteissa, kuten painavien tavaroiden kantamisessa, on ollut hänelle tärkeä tuen lähde. Hänelle on myös myönnetty erikoisjärjestelyjä, kuten lisäaikaa kokeissa ja koulutöiden palautuksissa sekä vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tehtäviä esimerkiksi liikunnassa, jossa vamma rajoittaa osallistumista. Hän kuitenkin toivoo parempaa tiedonvälitystä erikoisjärjestelyiden kohdalla, sillä vamman selittäminen monelle opettajalle käy raskaaksi. Muiden ymmärrys ongelmia kohtaan yhdistää kaikkia terveyden ongelmia: opiskelija 3 sanoo kohtaavansa usein ymmärtämättömyyttä ja Terävä kertoo saaneensa “ikäviäkin kommentteja ‘etuisuuksista’, joita olen saanut vammani vuoksi”. Monesti kommentit liittyvät sairauksien tai vammojen näkymättömyyteen.
Terveydellä on suuri vaikutus opiskelijan elämään
Kaikenlaisilla terveyden ongelmilla on vaikutusta opiskelijan jaksamiseen ja arjen sujuvuuteen. Opiskelija 3 kertoo sairautensa vaikuttavan kaikilla elämän osa-alueilla, sillä mielialojen vaihtelut ohjaavat jaksamista. Myös fyysiset kiputilat aiheuttavat ongelmia niin opiskelussa kuin arjen toiminnoissa: Terävä kertoo pitkäaikaisen kirjoittamisen aiheuttavan pahoja kipuja käteen ja hartioihin sekä vamman vaikeuttavat ruoanlaittoa, siivoamista ja pukeutumista. Myös kiputilojen vahvistuminen lukio-opiskelujen vuoksi on vaikuttanut jaksamiseen negatiivisesti. Myös Opiskelija 2 kertoo masennuksen vaikeuttavan jaksamista: hän sanoo nukkuvansa paljon, jolloin aikaa ei jää harrastuksille tai kavereille lähes ollenkaan. Jaksaminen ja ongelmien kuormittavuus tulee vahvasti esiin yhtenä isoimmista aiheista terveyden ongelmista puhuttaessa. Lukiolaisen kasvavien vastuiden kantaminen voi vaikeutua selvästi terveysongelmien seurauksena, mikä voi aiheuttaa lisää stressiä opiskelijoille.
Motivaatioon terveys vaikuttaa vaihtelevasti. Opiskelija 2 kertoo sairauden laskevan motivaatiota, mutta opiskelujen tärkeys on pysynyt hänelle selvänä. Joskus taas motivaatio voi olla korkeallakin, vaikka sairaus estää tekemästä asioita halutulla tavalla, kuten Opiskelija 3 kuvailee omaa tilannettaan. Myös Alisa Terävä tuntee turhautumista rajoitteitaan kohtaan: varsinkin erottuminen muista voi aiheuttaa negatiivisia tunteita. Hän on kuitenkin iloinen siitä, että on voinut vaikuttaa tilanteeseen. Hän kertoo omien harjoitteiden sekä tanssiharrastuksen auttaneen käden harjoittamisessa ja vamman vaikutusten lieventämisessä. Tästä syntyykin ehkä suurin ero fyysisten ja psyykkisten ongelmien välillä: monet psyykkiset ongelmat eivät ole lievennettävissä samalla tavalla kuin fyysiset ongelmat. Samankaltaisuuksia kuitenkin löytyy runsaasti, ja on selvää, että kaikenlaiset terveyden ongelmat heijastuvat opiskelijan elämään vahvasti.
Positiivisia puolia löytyy myös
Jokainen haastateltava löytää myös positiivisia asioita muuten jopa vaikeista tilanteistaan. Opiskelijat 1 ja 2 kertovat pärjäävänsä tilanteen kanssa, ja Opiskelija 2 lisää tuen saamisen olevan positiivista. Opiskelija 3 taas tuntee positiiviseksi normaalien jaksojen aikana tehdyn työn ja onnistumisen tunteen. Varsinkin psyykkisten ongelmien lomassa on siis tärkeää löytää itselle tärkeitä asioita ja kokemuksia, joiden avulla vaikeammista jaksoista selviää. Myös Terävä löytää vammastaan jotain positiivista: hän kertoo olevansa iloinen harjoittelun tuomasta helpotuksesta sekä vaihtoehtoisten tapojen oppimisesta rajoitteiden kiertämiseksi. Mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseen voi antaa paljon voimaa ja toivoa elämässä, kun taas sen puute voi lannistaa. Tällöin tukiverkostoihin tukeutuminen on hyvin tärkeää.
Pidän itsekin terveyden kokonaisvaltaista vaikutusta opiskeluun ja opiskelijan elämään hyvin tärkeänä aiheena, sillä kärsin pitkittyneestä selkäongelmasta. Jokainen on yksilöllinen, mutta turhautumisen tunne nousee helposti pintaan pahan olon jatkumisen, tulevaisuuden epäselvyyden ja haasteiden takia. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja saada tukea. “Tärkeintä on kuitenkin yhteisön tuki koulussa, ja tähän yhteisöön me kaikki kuulumme”, kiteyttää Korhola tuen tärkeydestä. Tuetaan ja kuunnellaan siis toisiamme, jotta kukaan ei jää yksin ongelmiensa kanssa.
