Ensin oliiviöljyä lämmitetään pienessä kupissa. Sitten pieni kuppi nostetaan nenän alle, otetaan kunnon nuuhkaisu ja sen jälkeen ryyppy. Jotta kaikki maku oliiviöljystä imeytyisi syvälle suuhun, pitää sitä maiskutella muutama sekunti. Tämän tärkeän taidon opin Erasmus+ -projektimatkalla Kreetalla. Tiesimme projektiin liittyessämme, että ylimääräistä työtä tulisi. Ovatko kuitenkaan viisi keskeneräistä kurssia ja muutaman viikon lisäpaineet Kreikan matkan arvoista? Ehdottomasti kyllä.

Erasmus+ on EU:n rahoittama ja ylläpitämä ohjelma koulutukselle, nuorisotoimelle ja urheilulle. Lyseolaisille tämä käytännössä tarkoittaa viikon opiskelumatkoja Euroopan maihin. Tämä matka päätyi World of Work -projektin mukana Haniaan (eng. Chania), Kreetan saarelle. Projektiin kuului muun muassa markkinoinnin analysoiminen, oman paikallisen tuotteen esitteleminen ja kotona oman CV:n ja työhakemuksen työstäminen.

Oliivien lisäksi parhaiten mieleen jäivät kreikkalaisten vieraanvaraisuus, rentous ja muiden projektilaisten ideat. Jo tervetuliaisillallisesta lähtien porukka oli tiivis kasa hassuja ihmisiä, kotoisin eri puolilta Eurooppaa. Kreikkalaisten lisäksi tutustuin portugalilaisiin, espanjalaisiin,ruotsalaisiin ja slovenialaisiin. Vaikka eri maissa suosiossa ovat eri asiat, voi samaa kieltä puhuessa huomata, että ihmisten välillä on paljon enemmän yhteistä, kuin voisi odottaa. Uudessa ympäristössä tärkeintä ei ole niinkään kielitaito, vaan aktiivinen osallistuminen ja
kiinnostus yhteisiin asioihin.

Vaikka Kreeta on yleisesti tunnettu kulttuuristaan jo antiikin ajoista lähtien, suomalaiselle vielä antiikkisemmalta tuntui lukio ilman läppäreitä. Kävin vierailemassa paikallisen lukion englannin tunnilla. Luulin, että suomalainen esikoululuokka on äänekäs, mutta kreikkalaiseen lukioon verrattuna se on kuin hautausmaa lumisaateessa.

Majoituin viideksi yöksi Stelios-nimisen kreikkalaisen pojan luokse. Isäntäperheeseeni kuului perheen äiti, isä ja Steliosin isosisko. Koko viikon ajan perheen äiti huolehti minusta kuin omasta lapsestaan. Sain oman huoneen ja jopa oman vessan. Isäntäperheeni ja heidän kodissaan majoittuminen oli paljon enemmän kuin odotin ennen matkan alkua. Kreikan parhaista yöunista voin kiittää vain heitä.

Vaikka paikallinen lukio oli noin 100 metrin päässä isäntäperheeni kodista, olimme kreikkalaiseen tapaan joka ikinen aamu 10-15 minuuttia myöhässä. Se ei tosin haitannut ollenkaan, sillä järkevä ohjelma alkoi vasta puolisen tuntia koulun alkamisen jälkeen. Kuten mihin tahansa matkaan, tähänkin seikkailuun kuului omat vastoinkäymisensä, kuten mikrossa lämmitetty moussaka. Onneksi tällä kertaa kukaan ei hukannut passiaan läppärinsä väliin. Kaiken kaikkiaan matka oli jotain, mitä ei olisi voinut millään arvata tai ennustaa etukäteen. Hämmästyttävän erilaiset ihmiset, vieras kulttuuri ja kreikkalainen ystävällisyys tekivät unohtumattoman vaikutuksen, jota emme vaihtaisi mihinkään.

Matkalla mukana olivat toisen vuosikurssin opiskelijoista Kaisla Iljin, Elli Komppa sekä Juho Tapio. Opettajista mukana olivat Anu Huttunen ja Petteri Mertala. Tämä matkapäiväkirja kertoo matkan reissupäivien kulusta – ääneen pääsee vuorollaan jokainen opiskelija.

 

Lähtöpäivä perjantai 21.9. Hyvää yötä Suomi, huomenta Kreikka!

Lähtöpäiväksemme voi luokitella perjantain, olihan lähtömme kuitenkin 2 tuntia perjantain puolella. Matkamme siis alkoi Lappeenrannasta perjantaina yöllä klo 02:00 pikkubussin noutaessa reissaajat matkaan. Bussissa vallitsi hyvin uninen tunnelma, sillä yöunia oli kartutettu kotona vain muutamia hassuja tunteja, jos niitäkään. Lentomme Helsinki-Vantaan lentokentältä lähti kohti Heraklionin kaupunkia seitsemän aikaan aamulla. Koneessa heti nousun jälkeen opettajamme Petteri järjesti meille tietokilpailun Kreikasta ja Kreetan saaresta. Visan voittotulos oli huimaava neljä pistettä kahdestatoista. Lentomatka taittui mukavissa tunnelmissa.

Kreikan maaperälle laskeuduimme klo yhdentoista korvilla. Suoriuduttuamme hotellille kera matkatavaroiden, joita toisilla oli vähän enemmän ja toisilla vähän vähemmän, aloitimme tutustumisen asuinkaupunkiimme, Heraklioniin. Kiertelimme kaupunkia, napsimme valokuvia, söimme kreikkalaista ”äidin reseptin mukaista” moussakaa ja teimme pieniä ostoksiakin. Ensimmäinen päivä kului rattoisasti, vaikkakin hieman öisestä matkustuksesta väsyneenä. Lämpö ja aurinko piristivät kummasti.

 

Lauantai 22. 9. Maitohappoja mielettömissä maisemissa

Lauantaipäivän aktiviteettina oli vaellusretki. Paikallisella linja-autolla ajoimme hotelliaamiaisen jälkeen kylään nimeltä Miros, josta taksilla jatkoimme entistäkin pienempään Zaroksen kylään. Pienen etsiskelyn ja kyselemisen jälkeen löysimme reittimme alkamispaikan ja siitä alkoikin kolmen tunnin kivisen ylämäen taivallus. Rouvaksen kanjoni -niminen reitti kulki kahden vuoren rinteillä ja niiden välisessä kanjonissa nimensä mukaisesti. Vaellusmatka oli monen osallistujan osalta niin henkisesti kuin fyysisestikin raskas kokemus, ja paikoittain paahtava aurinko toi omat haasteensa. Selvisimme kaikki kuitenkin retkestä hyvin mielin ja joukkomme nuorimmat osallistujat saivat päivän aikana paikallisia ihailijoitakin.

Sunnuntai 23.9. Palatsin raunioita ja uusia ystäviä

Sunnuntaiaamu alkoi pakkaamisten merkeissä ja jätimme matkatavaramme säilytykseen hotelliin. Viimeisen oman päivämme vietimme Knossoksen palatsiin tutustuessa ja jalkoja verrytellessä edellisen päivän koettelemuksen jäljiltä. Palatsissa, josta jäljellä todellisuudessa oli vain raunioita ja hieman kunnostettuja osia, meitä pyrki sivistämään Juho opaskierroksellaan. Päivä oli edellistäkin kuumempi, mutta onneksi aktiviteetti oli säähän sopiva. Knossoksen palatsin ihailun jälkeen nautimme hyvän lounaan ja palasimme hotellille hakemaan tavaramme. Seuraava etappi oli linja-autopysäkki ja Hania.

 

Muutaman tunnin bussimatka kohti Haniaa, host-perheitämme ja uusia kokemuksia kului yllättävän nopeasti, liekö johtunut pienestä mahanpohjassa kutkuttavasta jännityksestä. Heti bussiasemalla Haniassa meitä olivat vastassa kreikkalaiset majoittamamme opettajansa kera. Meidät otettiin heti ensi kättelyssä avosylin ja lämpimästi vastaan, mikä kevensi mieltä ja antoi varmistuksen siitä, että meitä odottaisi uskomaton viikko. Kreikkalaiset hostimme olivat järjestäneet tervetuliaisillallisen koulullaan ensimmäisen yhteisen iltamme kunniaksi. Paikalla olivat kaikki hankkeeseen osallistuvat maat opiskelijoineen ja opettajineen: Kreikka, Suomi, Ruotsi, Slovenia, Espanja ja Portugali. Illan ohjelmaan kuului tutustumisen ja juttelun lisäksi paljon ruokaa ja perinteistä kreikkalaista tanssia. Jo ensimmäinen ilta ja Erasmus-ryhmän keskuudessa vallinnut ilmapiiri tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Ainakin minä, Elli, kävin sunnuntai-iltana nukkumaan hyvin onnellisena ja äärettömän innoissani tulevasta viikosta.

Monday 24.9.

After our first night in our host families, we were all pretty exhausted. Adapting to a
new environment with total strangers using a foreign language is actually quite
tiring. We needed to be at school at 8 am and follow our own host’s lessons for the
morning until noon. Actually, we only followed one lesson, which lasted for 45
minutes and we visitors just spend the rest of the morning at the school yard
playing basketball and enjoying the warm greek sunshine.
Sometime at noon, we came together with greek students and our teachers and we
were headed to Technical University of Crete by bus. Students of that university
showed us some of their inventions and we visited their classrooms and their
school building.

We were supposed to have workshops at school after the university trip, but the
teachers were kind enough to let us enjoy the last warm days before it started to get
cold in Crete. We students went to the beach and the workshops were moved to the
next day. In the evening we had a small party at someone’s house where we ate
super tasty greek food and amazing desserts from local bakery while listening to
music. The atmosphere was relaxed and we got to know each other better.

Tuesday 25.9.

As we didn’t have the workshops on Monday, we had them on Tuesday morning.
Teachers divided us into four or five groups and each group had people from
different countries. Our plan was to write our own CVs and job applications as well
as compare our school systems with other students. At the end of our workshops
we presented our ideas to other groups.

 

In the afternoon we had a mutual meeting with all of the other countries in the
marketplace in the center of Chania. Our task was to promote our local products as
well as we could and at the same time learn about the other countries’ famous
commodities. Here are the products that every country promoted:

– Finland: Lehmus roastery coffee
– Greece: kalitsunia
– Spain: silk
– Sweden: salty liquorice, Marabou chocolate and peppermint candy
– Slovenia: pumpkin oil
– Portugal: fish snacks

We all had a one table where we had to place our product along with some
decorations like for example flags. The weather was windy and it was almost
impossible to keep the things at place, but fortunately we made it work. We all were
pretty nervous at the beginning because none of us had done something like this
before, but after some time we became quite relaxed and everything started to go
as we wished. What made us super happy was that other people that had nothing to
do with our project were kind enough to stop by, try our products and learn about
Erasmus.

We learned new things about selling, communication and cooperation. All of us
thought that after this experience we realized how important it is to speak with a
clear voice, have a positive attitude and have an eye contact when communicating
with people. Overall the time flew by so quickly as we had so much fun and we were
all pleased of our successful afternoon.

Keskiviikko 26.9.

Bussimatkan jälkeen vierailimme oliivitarhassa. Kierrokseen kuului oliiviöljyn jalostuksen esittely ja erittäin hienostonut oliiviöljyn maistaminen. Myöhemmin illalla söimme viimeisen yhteisen illallisen. Illalliseen kuului yllättävä esiintymispyyntö jokaiselle maalle. Ruotsista tuli ABBA:a ja suomesta Dingoa. Pienen hassunhauskan paniikin jälkeen shown pelastivat Ellin laulutaidot ja Petterin improvisointi sekä moottoriöljy.

 

Torstaina 27.9.

Vierailimme Hanian kaupunginjohtajan luona. Tarkoituksena oli käydä isäntäperheiden oppilaiden kanssa kiertämässä kaupunkia, mutta alkoi sataa, joten uunnitelmiin tuli muutoksia. Myöhemmin päivällä kirjoitimme ryhmittäin verkkoulkaisun tietystä etukäteen valitusta aiheesta. Julkaisun luultavasti löytää jostain kreikkalaisesta verkkoehdestä. Kuvasimme myös videon Erasmus+ -projektista ja siihen liittyvistä aiheista. Illalla ensimmäiset projektilaiset lähtivät kotimatkalle.

Aikaisin perjantaiaamuna lähdimme paluumatkalle Heraklionin kautta. Onneksi taksikuski löysi perille bussiasemalle. Lensimme Heraklionista Helsinkiin. Junamatkan aikana Helsingistä Lappeenrantaan onnistuimme tyhjentämään koko vaunun jatkuvalla naurulla. Loppumatka Lappeenrantaan sujui todella nopeasti, ja Kreikan matkaa ehdittiin ihmettelemään ja hämmästelemään junassa.

Tekstit: Elli Komppa, Kaisla Iljin, Juho Tapio