Jos haluaa hakea Isoon-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin opiskelemaan lukion jälkeen, prosessi paikan saamiseksi eroaa huomattavasti suomalaisesta yhteishausta. Haku Englannin, Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin alueille toimii UCAS-nimisen nettisivun kautta. UCASin kautta samalla prosessilla haetaan niin yliopistoihin (universities) kuin ammattikorkeakouluihin (university of applied sciences).
UCAS-haku alkaa jo syksyllä, noin vuosi ennen opintojen alkua. Haku tulevan lukuvuoden opintoihin alkoi jo 21. toukokuuta ja UCAS Apply 2020 -sivut ovat jo avoinna hakijoille. Hakuprosessin voi jo aloittaa, mutta hakemuksen voi lähettää eteenpäin vasta 4. syyskuuta. Kannattaa olla aikaisessa erityisesti hakiessa lääketieteen opintoihin tai tiettyihin kouluihin (kuten Oxford ja Cambridge). Näissä hakemusten vastaanotto päättyy jo lokakuun puolessa välissä, viime vuonna 15. päivä. Nämä ovat kuitenkin poikkeuksia ja suurimmassa osassa kouluista hakemusten vastaanotto päättyy vasta puolessa välissä tammikuuta. Tietysti aikaisessa kannattaa olla, sillä koulut voivat tarjota koulupaikkaa jo ennen hakuajan päättymistä. Mahdollisista opinnoista voi löytää tietoa UCASin sivuilta. UCASilta löytyy hakukone, jonka kautta voi hakea tiettyjä opintoja tarjoavia kouluja. Kannattaa myös käydä koulujen sivuilla ja ottaa heihin yhteyttä, jos opinnoista on kysyttävää.
Hakemus tehdään UCAS Apply -sivulla. Samalla hakemuksella haetaan kaikkiin toivottuihin opiskelupaikkoihin, joita voi enintään olla viisi. Hakemus on maksullinen ja maksaa £24 tai, jos hakee vain yhteen opintopaikkaan, £18. Kaksi tärkeintä asiaa hakemuksessa ovat personal statement ja referenssi. Personal statementillä hakijan pitää näyttää olevansa hyvä valinta koululle niin opiskelijana kuin henkilönä. Statementissä pitää esittää, miksi on sopiva opintoaiheeseensa ja kouluunsa. Useimpien koulujen ja opintokurssien sivuilta löytyy tietoa, minkälaisia opiskelijoita he haluavat. UCASin sivuilta löytyy hyvät ohjeet personal statementin kirjoittamiseen. Huomioitavaan on, että sama statement lähetetään kaikille kouluille, joten itsestään kannattaa kertoa yleisesti eikä kouluja kannata mainita nimellä.
Referenssi eli suosituskirje taas on toisen henkilön kirjoittama teksti hakijan osaamisesta ja persoonasta. Suosituskirjeen voi tehdä esimerkiksi opettaja tai työnantaja; perheenjäsenet ja kaverit eivät voi sitä tehdä. UCASin sivuilta löytyy ohjeet myös tähän. Suosituskirjeen on tarkoitus tukea personal statementia ja sen kirjoittajan kannattaa olla tietoinen, mihin hakemus on menossa, jotta suosituskirje on toimiva. Hakemukseen kuuluvat tietysti myös arvosanat. Hakemusta tehdessä arvosanoja ei tarvitse olla ja hakemukseen pitää vain kirjoittaa pending (tulossa oleva).
Hakemuksen lähettämisen jälkeen korkeakoulut harkitsevat hakemusta personal statementin ja suosituskirjeen perusteella. Mikäli arvosanojen lähettäminen ei ole hakuvaiheessa ollut mahdollista, koulut voivat kysellä alustavia arvosanoja päätöksenteon tueksi. Myös haastattelukutsut ovat mahdollisia: usein haastattelut toteutetaan kansainvälisten opiskelijoiden kanssa Skypen tai puhelun välityksellä. Näin koulut pyrkivät keräämään mahdollisimman paljon tietoa hakijoista etukäteen, mikä myös korostaa personal statementin ja suosituskirjeen tärkeyttä offereiden eli tarjousten saamisessa.
Mikäli korkeakoulu haluaa tarjota opiskelijalle koulupaikkaa, heillä on siihen kaksi mahdollista tapaa. Näistä yleisempi, conditional offer, on tarjous, jossa määritellään usein arvosanaminimi koulupaikan saamiseksi. Tällainen tarjous voisi olla vaikkapa tietty määrä laudatur- ja eximia-arvosanoja ylioppilaskirjoituksista. Kansainväliseltä opiskelijalta voidaan vaatia myös kielitesti englannin kielen osaamisen varmistamiseksi: yleisin brittiyliopistojen käyttämä testi on IELTS Academic. Toinen vaihtoehto on unconditional offer, jossa korkeakoulu tarjoaa opiskelupaikan ilman arvosanavaatimuksia. Tällainen tarjous vaatii vain valmistumisen edellisestä opinahjosta.
Tarjoukset ladataan UCASin Track-järjestelmään, jossa hakija voi seurata hakemuksensa käsittelyn etenemistä. Kouluilla on paljon aikaa vastata hakemuksiin, joten tarjousten saapumisajat vaihtelevat. Parhaimmillaan tarjous voi tulla viikon sisällä hakemuksen lähettämisestä, mutta se voi myös kestää jopa kuukausia. Vasta kun kaikki hakukohteet ovat käsitelleet ja lähettäneet päätöksensä Trackiin, voi hakija virallisesti tehdä päätöksensä. Kaikkien tarjousten tai vaihtoehtoisesti hylkäysten tultua opiskelijalla on toukokuun alkuun asti aikaa valita itselleen kaksi koulupaikkaa ja laittaa ne järjestykseen: ensimmäinen valinta (firm choice) on opiskelijan ensisijainen valinta ja toinen valinta (insurance choice) pidetään varalla, mikäli pääsy ensisijaiseen valintaan estyy. Mahdolliset muut hakukohteet perutaan, ja näitä koulupaikkoja ei enää pidetä varattuna hakijalle. Jos hakijan ensimmäinen valinta on ehdoton (unconditional), kaikki muut hakukohteet perutaan ja hakija pääsee automaattisesti valitsemaansa kouluun. Mikäli ensimmäinen valinta edellyttää hakijalta tiettyjä arvosanoja, koulupaikka varmistuu arvosanojen tultua. Arvosanojen lähettäminen vaihtelee hakijan tutkinnon perusteella: IB-opiskelijoiden tulokset lähetetään automaattisesti UCASin järjestelmään, kun taas suomalaisen lukion arvosanat on hakijan toimitettava kouluille itse.
Päätöksenteko on vaikea ja pitkäjänteinen prosessi, sillä Britannian hakuprosessi edellyttää monien asioiden punnitsemista. Kahden valinnan rajoite tuo hakijoille paljon painetta oikean opiskelupaikan valitsemisessa: varteen otettavia asioita ovat esimerkiksi lukuvuosimaksut eri alueilla, asumiskustannukset sekä koulujen kansallinen sekä kansainvälinen ranking-sijoitus. Kustannuksiltaan Britannian alueista tyyrein on Englanti niin lukuvuosimaksujen kuin asumisenkin kannalta, kun taas Skotlannissa EU-opiskelijoiden edut ovat paljon suuremmat.
Yliopistojen ranking on myös hyvä apu valinnan tekemisessä: Britannian työmarkkinoilla arvostetaan yleisesti enemmän arvostettua oppilaitoista kuin tietynlaisia kursseja. Korkealle sijoittuneen oppilaitoksen opiskelija voi saada alallaan etua koulunsa maineen vuoksi. Viime aikoina isona vaikuttajana opiskelujen suuntaamisessa Britanniaan on ollut myös Brexit, jonka vaikutus tulevien hakijoiden asemaan ja hakuprosessiin on vielä mysteeri kaikille. Kaikissa kysymyksissä kannattaa kuitenkin olla yhteydessä kouluihin ja toimijoihin, sillä Britannian korkeakoulut panostavat paljon kansainvälisten opiskelijoiden hakuun.
Lisää tietoa voit löytää UCASin sivuilta (englanniksi): https://www.ucas.com/. Muista myös tarkistaa myös koulujen ohjeet hausta ja tutustua niiden nettisivuihin jo hyvissä ajoin ennen haun aloittamista.
Teksti: Aino Lappalainen ja Nita Lempiäinen
