Kesän alussa kertakäyttöiset muovituotteet nousivat otsikoihin, kun EU-komissio kielsi muun muassa muoviset vanupuikot, aterimet, lautaset sekä mehupillit vähentääkseen meriin päätyvän muovijätteen määrää. Sittemmin esimerkiksi kauppaketju Lidl on monien muiden yritysten tavoin ilmoittanut aikovansa lopettaa kyseisten tuotteiden myymisen.

Kesän mittaa edenneen ympäristötietoisuuden aallon huuhtomina kouluun 9.8. palaavia opiskelijoita odotti ruokalassa kuitenkin ikävä yllätys: kouluruokalan siirtotiloissa Rakuunamäellä on käytössä sekä muoviset kertakäyttömukit että -aterimet.

Perjantain 10.8. aamunavauksessa rehtori Mika Luukkonen tiedotti, että ruokalan siirtotiloissa ei ole astianpesumahdollisuutta, joten kertakäyttöastioiden käyttö on ainoa järkevä vaihtoehto. Monet turhaa muovijätettä vastustavat opiskelijat alkoivat kantaa jo toisesta koulupäivästä lähtien mukanaan omia aterimia ja mukeja. Omat astiat voi huuhtoa ruokalan ulko-oven viereisissä WC-tiloissa.

 

 

Saimaan Tukipalvelut julkaisi 16.8. tiedotteen, jossa selitti yksityiskohtaisemmin, miksi tavallisten astioiden käyttö ei onnistu Rakuunamäellä. Tiedotteen mukaan käytössä ovat nyt “edulliset perusastiat, jotka kierrätetään asianmukaisesti”.

Voidaan kysyä,
miksi tällainen kierrätyksen kulissi
alunperin luotiin.

Otin yhteyttä Saimaan Tukipalveluihin ilmaisten oman sekä muiden opiskeljoiden huolen syntyvän muovijätteen määrästä. Pyysin tarkennusta siihen, mitä kertakäyttöastioille tehdään ruokalassa tapahtuvan lajittelun jälkeen. Jo 16.8. sain vastauksen:

Kiitos palautteestasi.  Toimimme asiakaskohteissamme jätelajittelun suhteen Etelä-Karjalan jätehuollon antamien ohjeiden mukaisesti.  Käytössänne olevat pahvi- ja muoviastiat kerätään ns. kuivajätteenä. E-K:n jätehuolto toimittaa kuivajätteen edelleen energiahyötykäyttöön, pääasiassa lämmöntuotantoon Fortumin hyötyvoimalaitokselle Riihimäelle.

Vaikka ruokalassa pahvit ja muovit lajitellaankin siis erillisiin roskapusseihin, päätyvät ne lopulta kaikki samaan kuivajätteeseen. Voidaan kysyä, miksi tällainen kierrätyksen kulissi alunperin luotiin.

Ruokalan tapaus on saanut osakseen huomattavasti kritiikkiä usealta eri taholta, ja keskustelu astioiden mahdollisesta korvaamisesta ekologisemmalla vaihtoehdolla on nyt aloitettu. Mitään päätöksiä ei kuitenkaan ole vielä tehty.

Rehtori Mika Luukkosen sanoin: “Mitä biompi, sitä parempi.” Ympäristöystävällisemmät ruokailuvälineet kuitenkin maksavat myös enemmän, joten kysymys kuuluu nyt, mistä tingitään? Ruoan laadun kustannuksella astioita ei vaihdeta, sanoo Luukkonen, ja OPKH on samoilla linjoilla rehtorin kanssa. Se painottaa myös, että prioriteettina olisi poistaa käytöstä erityisesti muoviset astiat, vaikka biojätteeseen menevää vaihtoehtoa ei löytyisikään. Biojätteen kierrättäminen on myös kuivajätettä kalliimpaa.

 

Pääkuva: Tia Bäcker