Puhe hyvinvoinnista ja sen parantamisesta on ollut tapetilla viime aikoina niin yhteiskunnallisesti kuin lyseossa. Halusimme selvittää, miten opiskelijat ajattelevat hyvinvoinnista, pahoinvoinnista ja niiden aiheuttajista. Etsimme näkökulmia myös hyvinvoinnin edistämiseen koulussa ja vapaa-ajalla. Haastattelimme neljää lyseon opiskelijaa päämääränämme selvittää, mitä he ajattelevat hyvinvoinnista ja mitä se merkitsee heille.

Minkä ajatellaan olevan hyvinvointia?

Erään opiskelijan sanoin “hyvinvointi on fyysistä ja henkistä terveyttä, ja se näkyy jaksamisena, mielialana ja tavassa ajatella”. Tähän tiivistyy hyvinvoinnin ydin: kokonaisvaltainen terveys on hyvinvoinnin perusta. Ensimmäistä vuotta lyseossa opiskeleva Lauri Taipale ajattelee samantapaisesti: hän kuvailee hyvinvoinnin olevan “elämän tasapainoisuutta”. Hänen mielestään kaikkien elämän osa-alueiden hallitseminen on hyvinvoinnille elintärkeää.

Kokonaisvaltainen jaksaminen nousi esiin haastatteluissa vahvasti, ja se on tärkeää myös koulunkäynnin ja vapaa-ajan sovittamisessa yhteen. Yhteenvetona hyvinvointi voidaan määritellä henkilökohtaiseksi kokemukseksi terveydestä ja onnellisuudesta sekä “mahdollisuuksiksi huolehtia näistä voimavaroista”.

“Hyvinvointi ilmenee yksilöllisesti muun muassa kiinnostuksen kohteina, huumorina, tietoisuutena omista piirteistä, sosiaalisina suhteina, hyvinä elämäntapoina, terveytenä, onnellisuutena ja tasapainoisena elämänä,” kiteyttää erään opiskelijan ajatuksen hyvinvoinnin sisällöstä.

 

Hyvinvoinnin ylläpitäminen arjessa on tärkeää

“Omaa hyvinvointia edistävät harrastukset, ystävät ja oma aika, jotka tasapainottavat hektistä ja nopeatempoista arkea”, sanoo toisen vuoden opiskelija Anni Vesterinen, joka suorittaa lukiota 2,5 vuoteen. Hänen mukaansa “lukion suorittaminen nopeammin aiheuttaa vauhtisokeutta ja välillä myös sokeutta omaan hyvinvointiin. Vauhtisokeus on kupla, jossa ei itse edes ymmärrä tekevänsä jotenkin enemmän kun muut tai huomaa koulun suoritustahdissa mitään ihmeellistä, minkä jotkut muut saattavat nähdä”.

Yksilöllisiä eroja hyvinvoinnin ylläpitämisessä on, sillä eräs haastateltavista kertoi käyvänsä lukion 3,5 vuoteen “ihan vain, ettei kertyisi liikaa stressiä”. Osalle eteenpäin painaminen täyttä vauhtia on oikea ratkaisu ja toiset suunnittelevat opintonsa pidemmälle ajalle vähentääkseen kuormitusta. Oman hyvinvoinnin rajojen tunteminen onkin varmasti yksi tärkeimmistä tiedoista oman jaksamisen ylläpitämisessä.

Hyvinvoinnin ylläpitäminen voi olla haastavaa ja aina hyvinvointi ei ole parhaimmillaan. Kaikki haastateltavat näkivät stressin, uupumuksen ja koulun sekä harrastusten tahdissa pysymisen hyvinvointia vähentävinä tekijöinä. Vesterinen kuvailee hyvinvoinnin puutetta myös “fyysisenä väsymyksenä, kun yöunista on tingitty.” Hän toteaa, että sen näkee myös mielenkiinnon puutteena asioihin.

Koululla vaikutusta hyvinvointiin

Myös koulu vaikuttaa vahvasti hyvinvointiin: haastateltavien mukaan mielenkiintoinen sisältö tunneilla ja jatkuvien uudistusten välttäminen kannustavat ja lisäävät opiskelijoiden jaksamista.

“Myös kursseilla suoritettavien arvioitavien töiden määrää pitäisi vähentää tai pitäisi ainakin antaa enemmän aikaa niiden tekemiseen”, sanoo eräs haastateltavista. Kurssien opettajilla on siis suuri vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen. Selkeät toimintatavat ja järkevät palautusaikataulut tekevät opiskelijoiden arjesta hieman helpompaa.

Eräs opiskelija kertoo: “Palautuspäivien puskiessa päälle opiskelusta palautuminen jää usein liian vähälle. Voisi olla hyvä kartoittaa kokonaistyömäärä, joka opiskelijoille kertyy viikoittain esimerkiksi kuudesta tai seitsemästä kurssista.” Hän nostaa esille myös opinto-ohjauksen merkityksen: “Voitaisiinko opinto-ohjauksesta saada vielä enemmän tukea myös opiskelijoiden hyvinvointiin, esimerkiksi opiskelutaitoja kartoittaen?” Eräs neljään vuoteen lukion suorittava opiskelija kertoo: “Päädyin opintojen venyttämiseen neljään vuoteen nimenomaan terveyttäni ja hyvinvointiani ajatellen. Hitaampi tahti on vähentänyt stressiä sekä kiirettä ja antanut aikaa hyvinvoinnista huolehtimiseen.”

Hyvinvointi vaikuttaa olevan tuttu aihe opiskelijoille, ja ongelmia aiheutuu niin koulunkäynnissä kuin vapaa-ajan ajankäytössä ja työmäärässä. Omat, mieluisat tekemiset auttavat selviämään stressistä ja jaksamaan myös vastuiden kantamisessa. On kuitenkin tärkeää antaa itselleen aikaa rauhoittua ja ottaa vapaata koulutöistä ja muista vastuista. Monet asiat vaikuttavat hyvinvointiin, ja kokemus hyvinvoinnista on hyvin yksilöllinen, sillä jokainen lopulta tekee asiat omalla tavallaan.

Teksti ja haastattelut: Aino Lappalainen ja Milla Kainlauri.