Lukio-opintoja pidetään usein stressaavina. Osittain tämä pitää toki paikkansa, mutta ei kokonaan. Hyvällä ajanhallinnalla ja aikatauluttamisessa stressiä pystyy ainakin vähentämään tai jopa välttämään sen kokonaan.
Lyskarin hyvinvointikyselyssä stressin lähteistä esille nousivat juuri kokeet ja palautettavat työt. Yllättävää kyllä, kovinkaan moni vastaaja ei ollut kokeillut stressin vähentämiseen mitään ajanhallinnan välineitä. Stressiä voi kuitenkin vähentää selvästi kunnollisella ajankäytön hallinnalla.
Ajanhallinta – mitä se on?
Ajanhallinta tarkoittaa järkevää ja tasapainoista ajankäyttöä. Oleellinen osa hyvää ajanhallintaa on se, että saa tehtyä tavoiteltuja asioita. Ajanhallintaan kuuluu myös tarpeettomien asioiden karsiminen ja oleellisiin asioihin keskittyminen.
Osaksi hyvää ajanhallintaa mielletään usein myös itsekuri ja päämäärän saavuttaminen. Siksi kannattaakin laatia sellainen aikataulu, joka on realistinen mutta ei liian väljä, jotta asiat tulevat tehdyksi. Liian tiukka aikataulu lisää helposti stressiä, mikä ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista.
Lukiossa ajanhallinta konkreettisimmillaan voi olla kalenterin käyttöä ja asioiden aikatauluttamista. Oleellista on myös tietää, mitä milloinkin pitää tehdä. Lisäksi riittävä vapaa-aika kuuluu hyvään ajanhallintaan.
Ajanhallinnan vaikutus hyvinvointiin
Hyvä ajanhallinta parantaa jaksamista ja vähentää stressiä selvästi. Konkreettinen hyöty ajanhallinnasta on viime hetken kiireen puuttuminen, mikäli työt on aikataulutettu hyvin ja tehty ajoissa alta pois. Siten ajanhallinta voi myös parantaa oppimistuloksia, jos hyvällä aikatauluttamisella saa vältettyä töiden lykkäämisen viime hetkeen saakka ja niiden tekemisen liian kiireesti.
Myös stressi vähenee järkevän aikatauluttamisen myötä. Tosin on syytä korostaa myös vapaa-ajan varaamisen merkitystä, sillä liian tiukka aikatauluttaminen ilman vapaata aikaa aiheuttaa jopa enemmän stressiä kuin se, ettei ole selvää aikataulua.
Välineitä ajanhallintaan
Ajanhallintaan voi käyttää monenlaisia välineitä, eikä välttämättä yhdelle sopiva tapa ole hyvä toiselle. Kannattaa esimerkiksi kokeilla sekä painettua että sähköistä kalenteria, tehtävälistoja tai vaikkapa trendikkäitä bullet journal -muistioita.
Eisenhower-matriisi saattaakin olla jo ennestään tuttu. Siinä tarkoituksena on jaotella tehtävät kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan. Eisenhower-matriisin idea sopii hyvin lukiolaisellekin, sillä sen avulla etenkin kiireettömät ja ei-tärkeät asiat saa helposti raivattua pois tehtävälistalta.
Kenties myös japanilainen Kanban-malli sopii jollekulle. Siinä tarkoituksena on pitää listalla korkeintaan viisi asiaa yhtä aikaa. Mikäli yhtäkkiä tulee jokin kiireellinen työ tehtäväksi, syrjäyttää se jonkin aiemmista tehtävistä. Kanban-mallin heikkous voi olla sen riittämättömyys, jos on paljon tehtävää, mutta toisaalta se helpottaa keskittymistä tiettyihin asioihin.
Myös erilaisia sähköisiä lista- ja kalenterisovelluksia on pilvin pimein saatavilla, mutta käytän pääsääntöisesti ihan perinteistä pöytäkalenteria, Googlen kalenteria sekä Trelloa tehtävälistojen tekemiseen. Parempaan ajanhallintaan pyrkiville suosittelisin eritoten kalenteria, mutta myös Trello tai vastaava muistilistasovellus voi osoittautua käytännölliseksi ja korvata paperiset muistilaput. Jos sähköisen muistilistan kokeileminen ei kuitenkaan innosta, perinteiset post it -laput toimivat myös hyvin.
Viisi vinkkiä lukiolaisen ajanhallintaan.
- Käytä kalenteria. Kirjaa kalenteriin esimerkiksi palautettavat työt, kokeet ynnä muut tärkeät päivämäärät. Näin pysyt perillä siitä, mitä kaikkea on meneillään ja milloin työt pitää olla tehtynä.
- Priorisoi. Tehtävien priorisointi on ehdottoman tärkeää, jotta niistä ei aiheudu kohtuutonta stressiä. Tehtävät kannattaa yrittää asettaa tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen. Kokeile esimerkiksi Eisenhower-matriisia tai to do -listoja.
- Tee työt hyvissä ajoin, älä jätä niitä viime tippaan. Aloita palautettavien töiden työstäminen tai kokeisiin lukeminen riittävän ajoissa, jotta aikaa on riittävästi. Näin myös stressi vähenee.
- Järjestä opiskeluympäristösi mahdollisimman rauhalliseksi ja virikkeettömäksi, jotta aikasi ei hupene esimerkiksi sosiaalista mediaa selaillen. Keskity työskennellessäsi asiaan äläkä vilkuile esimerkiksi kännykkää.
- Varaa myös riittävästi aikaa rentoutumiseen ja nuku riittävästi. Virkeänä opiskelu sujuu paljon paremmin ja keskittyminen paranee.
Lopuksi vielä pieni testi
