Lyskarin toimitus haastatteli historian ja yhteiskuntaopin lehtori Tommi Rätyä tulevien vaalien tiimoilta.
1. Miten arvioisit opiskelijoiden käsitystä vaaleista ja päätöksenteosta? Ovatko he hyvin perillä näistä asioista?
Ainakin noiden kurssien perusteella, mitä on ollut, niin tuntuu, että monella on ihan hyvä käsitys vaaleista ja päätöksenteosta, miten se Suomessa menee. Sitten tietysti osa on varmaan sellaisia, ettei [asia] hirveästi kiinnosta, silloin ei tietysti ehkä niin vahvasti ole perillä. Ainakin viime jaksossa tuntui siltä, että monia kiinnostivat vaalit ja niihin liittyvät asiat.
2. Millaiseksi arvioit nuorten kiinnostuksen yhteiskunnallista vaikuttamista ja politiikkaa kohtaan?
Tässä on varmaan ihan sama jako kuin aikuisillakin: osa on todella kiinnostunut, osa olisi kiinnostunut, jos olisi vähän enemmän tietoa ja toisilla tuntuu, ettei ole kiinnostusta eikä sellaista uskoa, että sillä olisi vaikutusta. Laidasta laitaan on näitä toimijoita.
3. Kuinka hyvin lukio-opinnot, mukaan lukien yhteiskuntaopin kurssit valmistavat nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen ja vaikuttamiseen?
Kyllähän yhteiskuntaopin kursseilla puhutaan aktiivisuudesta ja aktiivisen kansalaisen roolista, mutta eihän tietysti kirjan lukeminen ja opettajan höpinöiden kuunteleminen tee kenestäkään aktiivista kansalaista. Kyllähän se vaatii oman kiinnostuksen ja sen, että kotona on kannustava ilmapiiri. Kursseilta toki löytyvät ne perusrungot, sieltä pystyy poimimaan perusasioita.
4. Miten nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on muuttunut vuosien saatossa?
Välillä tuntuu, että kiinnostus on laskenut, mutta toisaalta löytyy hyvinkin aktiivisia [nuoria] ja tiettyjä politiikan osa-alueita, kuten ympäristöasiat, joihin on laajemmankin joukon kiinnostusta. Hankala yleisesti ottaen sanoa, onko mennyt parempaan vai huonompaan suuntaan.
5. Miten pyrit tuomaan oppitunneilla esille aktiivista kansalaisuutta ja vaikuttamista? Ovatko opiskelijat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista kursseilla?
Tähän tulikin jo vastattua aiemmin: kyllähän sitä yrittää aktivoida [nuoria] aktiiviseen kansalaisuuteen, mutta se onnistuuko se, onkin toinen juttu.
6. Miksi mielestäsi myös nuorten pitäisi äänestää?
Nuorten pitää äänestää, sillä muuten meidän asioistamme (tai nuorten asioista) päättävät 50–60-vuotiaat, mikä ei kuitenkaan nuorten kannalta ole se paras mahdollinen tilanne. Etenkin kun nyt vanhemman väestön määrä kasvaa koko ajan, niin vanhemman väestön äänenpainot tulevat entistä vahvemmiksi, jos nuoret eivät äänestä.
7. Aiotko itse äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa? Miksi?
Aion äänestää ja se on tietysti kansalaisvelvollisuuskin. Lisäksi haluan vaikuttaa asioihin ja yksikin ääni merkitsee jotain.
8. Milloin äänestit ensimmäisen kerran?
Ensimmäistä äänestyskertaa en muista, mutta se oli heti saatuani äänioikeuden. En muista, mitkä kyseiset vaalit olivat.
