Europarlamentaarikko Henna Virkkunen ja kansanedustaja Jukka Kopra kävivät Lyseolla kertomassa EU:n toiminnasta.

Henna Virkkunen (europarlamentaarikko, kokoomuksen kansanedustaja) sekä Jukka Kopra (kokoomuksen kansanedustaja) kävivät lyseolla kertomassa Euroopan unionista ja sen tehtävistä. Lisäksi he vastasivat opiskelijoiden tekemiin väitteisiin ja kysymyksiin Euroopan unionista.

Vierailun pääteema oli Euroopan unionin toiminta, ja Virkkunen kertoikin mm. Euroopan unionin päätöksenteosta. Hän esimerkiksi kävi läpi EU:n eri toimielimiä ja niiden tehtäviä. Hän myös teki selväksi, että suurin osa EU:n päättävistä elimistä ei voi ajaa tietyn jäsenmaan etua, vaan keskittyy koko EU:n etuun.  Virkkunen työskentelee Euroopan parlamentissa, jossa hän edustaa Euroopan kansanpuoluetta, EPP:tä. Hän kertoi, että pienilläkin valtioilla, kuten Suomella, on päätösvaltaa Euroopan unionissa, etenkin parlamentissa, jossa edustajien lukumäärä riippuu valtion asukasluvusta.

Vierailun aikana keskusteltiin myös Ison-Britannian EU-erosta eli Brexitistä. Virkkunen kertoi tavoitteena olevan sopimus, jossa ero ei astu voimaan täysimääräisesti vuoden 2019 maaliskuussa, vaan erossa on pidempi siirtymäaika. Virkkunen pohti lisäksi, kuinka Ison-Britanniaan suhtaudutaan EU:n neljän vapauden (ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden) periaatteen suhteen: saako Iso-Britannia säilyttää esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden vai poistuuko sekin etuus? Hän myös toivoi, ettei EU-kansalaisen asema heikkenisi Ison-Britannian EU-eron seurauksena, vaan EU-kansalaiset voisivat yhä asua ja työskennellä Isossa-Britanniassa, joka on kansainvälisesti tärkeä maa opiskelun ja työpaikkojen suhteen. Siellä sijaitsee esimerkiksi monia kuuluisia tutkimuslaitoksia ja huippuyliopistoja.

Kysyttäessä, mitä lukiolaisen tulisi tietää Euroopan unionista ja miksi, Virkkunen vastasi, että yhteiskuntaopin EU-kurssi kattaa kaikki oleelliset asiat. Tätä hän tarkensi kertomalla, että oleellisia asioita ovat esimerkiksi Euroopan unionin toiminta ja päätöksenteko sekä Euroopan unionin historia ja sen perustamisen syyt.

Lopuksi Virkkuselta tiedusteltiin vielä hänen suhtautumistansa korkeakoulutuksen valintaperusteiden uudistukseen, joka alkoi Virkkusen ollessa opetusministerinä. Hän pitää uudistusta erittäin hyvänä asiana, koska keskimääräinen hakuaika korkeakouluun on noin kolmesta jopa kuuteen vuotta. Tavoitteena on nopeuttaa opiskelijoiden sisäänpääsyä oppilaitokseen ja sieltä valmistumista. Hänen mielestään monia lukion oppiaineita ei hyödynnetä riittävästi sisäänpääsyperusteena, lukuun ottamatta pitkää matematiikkaa. Hän myös painotti, ettei uudistuksesta ole varsinaista haittaa, sillä opiskelupaikan voi saada myös pääsykokeilla, mikäli yo-kirjoitukset eivät sujuneet toivotulla tavalla

Toimittaja: Miika Jantunen, Pyry Vartia
Kuvat: Miika Jantunen