Opiskelijoiden hyvinvointi on puhuttanut paljon viime aikoina. Lyskari päätti ottaa selvää lyseolaisten hyvinvoinnista. Kyselyyn vastasi 232 opiskelijaa eli noin kolmasosa kaikista lyseolaisista.

Kyselystä kävi ilmi, että monet lukiolaiset ovat stressaantuneita koulun vuoksi. Osa vastaajista koki myös koulun ja harrastusten tai vapaa-ajan yhteensovittamisen hankalaksi. Usein tätä täsmennettiin koulutöiden suurella määrällä sekä pitkillä koulupäivillä. Lisäksi ihmissuhteiden hoitamisesta koituva stressi mainittiin monissa vastauksissa.

Opiskelijoiden stressin lähteitä

Suurin yksittäinen stressin lähde vaikuttaisi olevan erilaiset koulutyöt, kuten kokeet ja muut arvioitavat suoritukset. Myös koulutöiden kasaantuminen jakson loppupuolelle sekä päättöviikot ja muut deadlinet saivat useita mainintoja. Useat vastaajat mainitsivat lähestyvän päättöviikon ja kurssitehtävien yhteensovittamisen hankalaksi, kun vielä pitäisi opiskella uutta, mutta samalla kerrata jo kokeisiin. Ylioppilaskirjoitukset luonnollisesti stressasivat abiturientteja eniten, mutta myös jatko-opinnot ja tulevaisuus yleisesti nousivat esille.

Myös riittämätön yöuni ja aikaiset koulupäivät heikentävät opiskelijoiden hyvinvointia. Noin 20 vastaajaa toi esille sen, että he ovat aamutunneilla hyvin väsyneitä, sillä he eivät ehdi nukkua riittävästi. Monen nuoren unirytmi onkin melko myöhäinen, minkä vuoksi aamulla voi väsyttää kovin, jos on tottunut heräämään viikonloppuisin esimerkiksi puoliltapäivin.

Poimintoja lyseolaisten vastauksista

“Koulu ja sen ”raakuus”. Tällä tarkoitan sitä, ettei meille anneta ”oppilaat saavat vaikuttaa” -hypetyksestä huolimatta juurikaan valtuuksia toteuttaa oppimistamme kovinkaan vapaasti. Tunnille on mentävä vaikka kuinka ahdistaa, itkettää, masentaa tai mitä vaan (mikä ei välttämättä johdu koulusta), minkä takia yksi poissaolo olisi parempi vaihtoehto kuin tunnilla kituuttaminen. Koulun pakonomaisuus ja kurinalaisuus siis aiheuttaa stressiä. Tietenkin säännöt on oltava, mutta onko tällainen vahtaaminen kaiken väärti…?”

“Koulu ja aika mitä pitäisi opiskeluun käyttää koulun ulkopuolella, jos haluaa saada hyviä arvosanoja.”

“Palautettavat koulutyöt, varsinkin niissä aineissa, joissa oma motivaatio on alhaisempi.”

“Aineet, jotka ei kiinnosta ollenkaan, mutta niitä on silti pakko opiskella ainakin jonkin verran.”

“Opettajien jatkuva painotus, että juuri heidän aineeseensa täytyisi panostaa.”

Miten opiskelijat pyrkivät vähentämään stressiä?

Tapoja vähentää stressiä ja rentoutua on toki monia aina kaunokirjallisuudesta liikuntaan, mutta ylivoimaisesti suosituimmaksi nousivat videoiden tai television katseleminen, musiikin kuunteleminen sekä liikunta. Myös riittävä lepo ja ystävien kanssa oleminen ovat suosittuja rentoutumistapoja.

Yllättävää kyllä, juuri kukaan ei maininnut käyttävänsä erilaisia ajanhallintavälineitä, kuten kalenteria tai tehtävälistoja. Ajanhallinnasta voi lukea lisää toisesta Lyskarin artikkelista.

“Kuuntelen äänikirjoja tai musiikkia, katson telkkaria, nukun tai syön. Pyrin myös olemaan ystävien kanssa.”

“Hyggeilen yksin tai poikakaverini kanssa.”

“Irtiotto arjesta kavereiden kanssa.”

“Kuuntelen musiikkia, pidän breikin koulusta jopa koko viikonlopun mökkeilemällä tai arkisen ahdistuksen keskellä käväisen ulkoilemassa. “

“Pyrin tekemään joka päivä myös asioita, joista pidän, esim. musiikin kuuntelu. Myös pienet lepohetket ja miettiminen rentouttavat. Joskus suunnitelma asioiden hoitamisessa auttaa.”

“Meditaatio, Netflix, kirjallisuus”